Mikä saisi nuoret tulemaan kirjastoon?

 Perheiden ja nuorten kävijäryhmä kirjastossa ei kasva enää luontaisesti, vaan kirjaston on uudistuttava vastaamaan uusien sukupolvien tarpeita ja tottumuksia

 
 

Miten kirjasto pystyy kilpailemaan runsaan aktiiviteettitarjonnan keskellä? 


Kirjastot ovat Suomessa ainoita tiloja, jotka ovat todella jokaiselle kansalaiselle avoimia ja ilmaisia. Kirjastot tarvitsevat nuoria asiakkaikseen, jotta kirjaston toiminta säilyy elinvoimaisena tulevaisuudessa. Kirjastoilla on ainutlaatuinen mahdollisuus luoda tasa-arvoiset lähtökohdat lasten ja nuorten omatoimisen harrastamisen aloittamiseen, oli kyseessä lukeminen, käsityöt tai liikunta. Parhaimmillaan lapsen ja nuoren innostus aloittaa uusi harrastus ehkäisee nuoren syrjäytymistä yhteiskunnasta ja lisää yhteiskunnallista tasa-arvoa.

Vuonna 2017 astui voimaan kirjastolaki, joka määritti ensimmäistä kertaa kirjastopalveluiden tehtävän yhteiskunnassa. Kirjaston tehtäviin kuuluu tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan. Palveluiden järjestämisessä on huomioitava tasa-arvon vahvistaminen sekä toiminnan lähtökohtina olevat yhteisöllisyys, moniarvoisuus ja kulttuurinen moninaisuus.


Voiko liikuntapelaaminen olla osa kirjastoa?


Liikuntapelaaminen tarjoaa yhdenvertaisia kokemuksia. Pelaajan ikä, sukupuoli tai toimintarajoite ei ole pelaamisen esteenä. Liikuntapelaamisen keskeisin hyöty on kuitenkin hauskuus ja sosiaalinen vuorovaikutus. Tästä seuraa kaikki  muut hyödyt, kuten terveyden edistäminen. Liikuntapelaaminen kirjastossa on rajat ylittävää aktiivista toimintaa ja tarjoaa perheille yhteistä aikaa. Liikuntapelaaminen ei kuitenkaan ole vain lapsille ja nuorille suunnattua ajanviettoa. Se sopii erinomaisesti työ- ja koulupäivien tauottajaksi, kuin myös varttuneemman väestön aktivointiin uudella ja hauskalla tavalla.  

Kirjastoissa on pyritty saamaan jokainen lukemaan ja innostumaan kirjallisuudesta, nuorille voisi sallia myös monipuolisia muita tapoja käyttää kirjastoa ja sen palveluita. Suomessa tyttöjen ja poikien välinen ero lukutaidossa on suurempi kuin missään muussa OECD-maassa. Vuonna 2019 havaittiin, että suomalaisissa nuorissa on entistä enemmän heikkoja lukijoita. 15-vuotiaista pojista 63 prosenttia lukee vain pakon edessä. Professori Sanna Järvelän mukaan tästä tulee olla huolissaan. "Poikien asenneilmapiiri lukemista kohtaan huolettaa. Lukeminen on kuitenkin oppimisen keskeisiä asioita. On hyvä muistaa, että on olemassa erimuotoista lukemista, esimerkiksi digitaalisessa muodossa olevaa, johon tarvitaan tekstin, äänen ja kuvan tulkintaa.

Kirjastokortilla peliaikaa

Tiesitkö, että kirjastokortti on usein lapsen ensimmäinen kortti? Kirjojen lainaaminen ikiomalla kortilla on elämys, puhumattakaan peliajan lunastamisesta kirjastokortilla. CSE Entertainmentin suosituimpaan tuotteeseen iWalliin on kehitetty kirjastokortinlukija, näin asiakas voi lainata peliaikaa aivan kuin lainaisi kirjoja. Pelien syklit ovat nopeita ja pelit kestävät muutamasta sekunnista vain muutamaan minuuttiin. Tällä suunnittelulla olemme estäneet turhan odottelun sekä lasten riidat pelivuoroista, eikä maratonimittaiset pelikerrat rasita vanhempia. Olipa käyttötarkoitus kuitenkin mikä vain, liikuntapelaaminen on hauskaa ja aktivoivaa toimintaa!

iWall School
iWall käyttö jakaantuu tasaisesti tyttöjen ja poikien välillä.